Kuukausi meni ilman nettiyhteyttä. Ehdinkin jo vähän vieroittautua tästä riippuvuudestani. Vaikeinta oli asioidenhoito, kun ei ollut kartat ja puhelinluettelot käytettävissä eikä voinut googlettaa.

Uutta työtäni olen opiskellut innolla ja se onkin vienyt kaiken energian. Kotiani olen vähän yrittänyt sisustella tässä sivussa. Neulomiset ovat jääneet vähemmälle tai suunnitelman asteelle. Yhden helmien kera neulotun rannekkeen olen väkertänyt tänä vuonna eikä siitäkään ole kuvaa. Muuta valmista ei ole ja keskeneräisiä en esittele. Ajattelinkin lopettaa turhat löpinät blogissani ja siirtyä esittelemään vain valmistuneet työt kaikkinen teknisine tietoineen. Siis ikäänkuin työn ja neuleprosessin kuvaus jälkikäteen.

Äänestänyt olen kudinpuikkokisassa. Vastoin ohjeita en jaksanut alkaa selostaa miksi ja mitävarten. Jos ääneni hylätään, terrorisoin sitten siellä raadissa sitäkin enemmän!

Meemiinkin sain haasteen. En ole ehtinyt ajatella tarkemmin, joten vastaan ehkä myöhemmin. Olen niin kummallinen, että en edes itse tajua. Tai kerron nyt vähän.

1. Vihaan kohteliaisuuksia. Haluan vain rehellisyyksiä.

2. En vastaa viesteihin tai puheluihin. Syytä en osaa kertoa, en vain saa aikaiseksi. Olen huono   yhteydenpitäjä.

3. Minulla on putkiaivo. Kykenen vain yhteen asiaan kerrallaan, enkä aina edes siihen. Ja jos innostun johonkin, keskityn vain siihen ja unohdan/laiminlyön kaiken muun. ( Joo, olen minä lapseni hoitanut ja työssäkin käynyt, mutta tuskaa se on joskus ollut!)

4. Rakastan numeroita ja numerosarjoja. Henkilötunnukset, puhelinnumerot ja sudokut ovat lemppareitani.

5. Olen hyvin itseriittoinen. Pidän useimpia muita ihmisiä aika pinnallisina tyhjännaurajina. Luulen, että vain minä ( ja harvat valitut lisäkseni) olen oivaltanut elämän punaisen langan.

P.S. VIELÄ EHDITTE ÄÄNESTÄÄ MINUA!