Ponchoapa piti minunkin aloitella vaikka noita keskeneräisiäkin olisi kyllä riittämiin. Tästä nyt olisi tarkoitus kehitellä kantoponcho Untolle ja Marille. Saapi nähdä kuinka käy. Neulon kaksilla 80 cm:n pyöröpuikoilla. Melko kätevästi se käy, vaikken ole tekniikkaa koskaan aiemmin kokeillutkaan. Silmukoita on tietysti kunnioitettava määrä eli aloituskerroksella 446s. Mieleistä mallia en löytänyt mistään, joten sovellan nyt kolmea eri ohjetta. Palmikoita halusin, mikä hidastaa neulomista ainakin puolella. Langan nimeä en nyt muista, mutta jotain pesunkestävää tanskalaista 80% villaa. Oli ihan pakko ostaa, kun halvalla sai 10kr/ 50 gr, noin 1.10 €.

Tulihan minulle hirveän huono omatunto lankaostoksista, vaikken hamsteriprojektiin kuulukaan. Seuraavaan hamsterikisaan ilmoittaudun kyllä minäkin. Teen sitten tarkempaa selkoa varastoistani, kun asia taas ajankohtainen.

Mallitilkku

Kantoponcho puikoilla

Aaltohuivia minäkin halusin kokeilla. Kyllähän tämä bloggailu lisää intoa kovasti. Tekee mieli kokeilla kaikkea kivaa mitä toisetkin tekevät. Lankavalintojen suhteen olen kyllä aika konservatiivinen. Pässinpökkimä käy ihan hyvin. En tykkää "muovilangoista" vaan pitäydynpä miltei yksinomaa luonnonkuiduissa; siis villaa, puuvillaa ja pellavaa.

Hassua muuten, että unelmoin aina pääseväni sinne koto-Suomeen langanhakureissulle. Minä en osaa Tukholman esikaupungissa asuvana ihailla näitä lankamarkkinoiden suuren maailman kotkotuksia. Kalliitakin ovat ovat ryökäleet. Kaipaan niitä oikeita villalankoja, joita vielä Suomesta saa.

Luulen, että suomalaisten käsityöperinne on paremmin säilynyt kuin esim. ruotsalaisten. Voin tietysti olla väärässäkin. Pienihän oma täkäläinen tuttavapiirini on.

Tällainen viittä-vaille-valmis Wavy.

Ajattelin neuloa tyyliin sopivan pipon, kunhan ensin mallineuleta hieman kehittelen... Tai ainakin kantapäättömät kierresukat langasta vielä tulisi. Lanka on jotain äidinäitini peruja. Tuoksuu villalta ja tietysti pölyltä vuosikymmenien säilytyksen jälkeen.